Vesiterapia koiralle – onko siitä oikesti hyötyä?

Kuvat: Turun Koirauimahalli, Katri Salomaa

Jo parkkipaikalta koira kiskoo innoissaan kohti uimahallin ovea. Se tietää edessä olevan mukavan puolituntisen. Kuntoutusmuotona vesiterapia on niin rankka, että varsinaista uintia tuosta ajasta on vain muutamasta minuutista viiteentoista minuuttiin. Mutta onko vesiterapiasta oikeasti hyötyä? Vai onko koiralle rakas harrastus vain saatu näyttämään hyödylliseltä?

Kuntoutusuinnissa kellon soiminen kertoo harjoituksen päättyvän.
Kuntoutuksessa tärkeää on seurata koiran uima-asentoa sekä harjoituksen kestoa.

 

Vedestä on moneksi

Vesi on todella tehokas liikuntamuoto: 15 minuuttia uintia vastaa noin tunnin juoksua. Moni koira, varsinkaan sairas, ei kykene kuitenkaan juoksemaan ollenkaan. Uinti sen sijaan on turvallinen liikuntamuoto lähes kaikille. Tavoitteita koiran vesiliikunnalle ovat ainakin

  • nivelten liikkuvuuden ylläpitäminen ja lisääminen,
  • lihasvoiman ylläpitäminen ja lisääminen,
  • hengitys- ja verenkiertoelimistön suorituskyvyn lisääminen,
  • lihasten jännityksen väheneminen ja elastisuuden paraneminen,
  • kipujen väheneminen,
  • hauskanpito sekä
  • yhteinen harrastus omistajan kanssa.
Koiran kuntouttaminen vedessä on turvallista, kun mukana on ammattitaitoinen kuntouttaja.
Kuntoutusuinnissa käytetään monenlaisia apuvälineitä. Tärkein on kuitenkin ammattitaitoinen kuntouttaja.

 

Miksi vesiterapia on turvallista?

Veden ominaisuudet eli vastus, paine, tiheys ja noste mahdollistavat liikkeiden suorittamisen niveliä kuormittamatta. Veden ominaisuuksien ansiosta liikkeet on mahdollista suorittaa heikoillakin lihasvoimilla. Vesiterapia onkin hyvä kuntoutusmuoto mm.

  • leikkauksista toipuville,
  • traumojen hoidossa,
  • tuki- ja liikuntaelinsairauksien hoidossa,
  • neurologisten vaivojen hoidossa sekä
  • ylipainon hoidossa.

Vastus

Veden vastustava vaikutus vahvistaa yksilön lihasvoimaa ja tehostaa hengitystä.

Paine

Tuntoaistin kautta vesi stimuloi niin pinta- kuin syvätuntoakin. Hydrostaattisen paineen ansiosta syke ei nouse vedessä yhtä korkeaksi kuin vastaavaa liikettä maalla tehtäessä. Niinpä harjoituksesta saavutetaan sama teho pienemmällä toistomäärällä. Tämä on tärkeää pitää mielessä, jotta koiralla ei teetetä liian raskaita harjoituksia vedessä!

Tiheys

Veden tiheyden takia vedessä liikkuminen on satoja kertoja raskaampaa kuin kuivalla maalla. Tämä aiheuttaa liikkeiden nopeuden hidastumisen vedessä. Tätä voidaan myös hyödyntää kuntoutuksessa. Vedessä liikkuessa voidaankin saavuttaa suoritustaso, joka kuivalla maalla olisi lähes mahdotonta toteuttaa.

Vesi vaikuttaa myös hermo-lihasjärjestelmän toimintaan. Liikenopeutta muuntelemalla voidaan rasituksen määrää kontrolloida. Suurella liikenopeudella voidaan erityisesti kehittää hermo-lihasjärjestelmää.

Noste

Kaikkien tuntema ominaisuus noste mahdollistaa juuri niveliä kuormittamattoman liikkumisen. Lisäksi nosteen vaikutuksesta lihasspasmit saattavat lieventyä, koska osittainen painottomuus vähentää lihassukkuloiden aktivaatiota.

 

Hormonaaliset tekijät

Vesi vaikuttaa myös fysiologisesti hormonaalisiin tekijöihin. Kuntoutuksessa käytetty lämmin (yli 20 asteinen) vesi vähentää mm. adrenaliinin, noradrenaliinin ja stressihormooni kortisolin pitoisuuksia. Sen sijaan elimistö alkaa vedessä olon aikana tuottaa omia hyvänolon hormonejaan. Niiden vaikutus säilyy pitkään uinnin päätyttyä. Eipä siis ihme, että koira seuraavalla kerralla vetää jo parkkipaikalta innoissaan kohti uimahallin ovea.

Koira oppii nauttimaan uinnista kuntouttajan auttaessa
Vaikka tämän koiran kuntoutusuinti alkoikin uinnin opettelulla, se oppi muutamien käyntikertojen jälkeen nauttimaan vedessä olosta ja uimisesta.

 

Kenelle uinti ei sovi?

Uinti ei sovellu potilaille, joilla on

  • vaikea sydänsairaus,
  • hallitsemattomia rakko- tai suolihäiriöitä,
  • huomattava epileptinen kohtausalttius,
  • juoksuaika (uimahallissa),
  • yleisinfektioita,
  • ihotulehduksia tai
  • avoimia haavoja.
Jaa teksti
Facebookmail