Sanat ovat vaikea laji. Olet varmasti joskus tuntenut, miten joku ihminen osaa niin hienosti pukea asian sanoiksi. Sinulle on ehkä kuunnellessasi häntä tai lukiessasi tullut kyynel silmään. Sinä olet tulkinnut. Sinä olet peilannut tekstiä omaan sisimpääsi. Sanat kuvasivat hyvin sinun sisintäsi.
Olet varmasti myös joskus miettinyt, miten moukka joku voi olla. Kenties ymmärtänyt, että tuo tyyppi ei tarkoita pahaa. Ihmetellyt, miten hän ei käsitä, kuinka loukkaavia hänen sanansa ovat.
Totta kai sanoja voi tarkoituksellisestikin käyttää väärin. Toista voi kiusata, loukata, syyttää… Joihinkin ihmisiin ilkeä teksti uppoaa paremmin kuin toisiin. Joihinkin se vain ei uppoa, se valuu pois kuin vesi hanhen selästä.
Eläimet eivät tarvitse sanoja. Aito kommunikointi on jotain aivan muuta. Oletko miettinyt, miten usein sanoilla kuvataan menneisyyttä? Sitä, mikä oli jo. Sitä, mistä olisi pitänyt päästää irti. Sanat ovat tarpeen, kun tehdään strategiasuunnitelmia. Pohditaan tulevaa. Ei se ole huono asia. Paitsi jos uppoudumme ja alamme elää tulevaisuudessa. Murehtimaan sitä, mikä pitäisi luoda tässä hetkessä omilla ajatuksilla.
Olen aina ihmetellyt, miten hyvin tilanteet kohtaamieni kuuro-mykkien kanssa ovat sujuneet. Heidän läsnäolonsa tässä hetkessä on ollut niin aito, että sanoja ei ole tarvittu. Ohjeet huomiselle ja ensi viikolle on kirjoitettu lyhyesti, muutamalla sanalla paperille.
Kommunikointi ei ole vaikeaa. Sanat tekevät siitä vaikean. Jos jätät sanat pois, se on. Mitä tarkoitan? Se on. Se on tässä ja nyt. Se on sitä, minkä aidoimmillaan voit kokea esimerkiksi koiran kanssa. Oppia olemaan läsnä hetkessä.
Elämä on todella yksinkertainen ja kaunis asia. Sanat tekevät siitä vaikean. Niitä säilömme kehoomme tunteina. Ajatuksina ja uskomuksina. Unohdamme, että piti vain olla. Tässä ja nyt. Läsnä.
Usein asiakkaani kertoo minulle, että hänellä on hyvä suhde koiraansa. Koira on osaava, hyvin koulutettu eikä sen kanssa ole mitään erityisiä ongelmia. Elämä sujuu. Silti ihminen tuntee, että suhde voisi olla vieläkin parempi. Sanat eivät riitä kertomaan, mutta on tunne, miten jotain puuttuu.
Läsnäolon voima on ihmeellinen. Kun päästämme irti tarpeesta hallita, löydämme itsemme. Vasta, kun kontrollista luopuu, saa yhteyden. Lajista riippumatta elämässä on samat säännöt. Olemme hakoteillä, jos uskottelemme itsellemme, että elämä on pelkkää nautintoa.
Hyvään oloon ja hyvinvointiin tarvitaan sopivasti muutakin kuin kehuja. Jokaisella meistä on tarve tulla hyväksytyksi omana itsenään. Jokaisella meistä on tarve olla tärkeä. Jokaisella on myös tarve saada toteuttaa itseään. Minulle se on eri asia kuin sinulle. Mutta hyväksy se. Silti jotain puuttuu. Meillä on jokaisella sisäänrakennettu tarve saada ja ottaa vastuuta. Ei liikaa. Eikä liian vähän.
Kun yrityksiä, niiden tehokkuutta ja työntekijöiden hyvinvointia, on tutkittu, on huomattu, miten tulos paranee, kun työntekijöitä kehutaan. Mutta vain tiettyyn pisteeseen saakka. Pelkkä kehu ei kanna pitkälle. Kun sopivassa suhteessa annetaan rakentavaa palautetta, tulos kasvaa huomattavasti. Enemmän positiivista, kuitenkaan unohtamatta rakentavaa kritiikkiä, johon yksilöllä on mahdollisuus itse vaikuttaa korjaamalla omaa käytöstään. Silloin puhumme vastuusta.
Mietitkö nyt, että tuo pätee totta kai ihmisiin? Mietitkö, että eläimen ei tarvitse kantaa vastuuta? Mietitkö, että se on vain tuomassa iloa tai hyötyä sinulle? Et voisi olla kauempana luonnosta. Ihminen on osa luontoa. Ja luonto on osa ihmistä. Kukaan ei ole vain toisen iloksi. Kenenkään tehtävä ei ole vain hyödyttää muita. Ei ihmisen eikä eläimen. Jokaisen oikeus on voida hyvin. Ja hyvinvointiin tarvitaan aina nuo asiat, jotka jo aiemmin mainitsin:
- olla hyväksytty omana itsenään
- tuntea olevansa tärkeä
- saada toteuttaa itseään
- oppia ja saada kantaa kykynsä mukaan vastuuta
Jos et voi hyväksyä tätä tosiasiaa, on sinussa itsessäsi edelleen jotakin, mitä et voi hyväksyä itsessäsi. Jos asetat itsesi näin muiden yläpuolelle, et anna luonnon sinussa tulla näkyväksi. Voit kyllä teeskennellä voivasi hyvin. Mutta syvällä sisimmässäsi kaipaat jotakin. Se on luonto. Me olemme osa luontoa. Kun tuhoamme luontoa, tuhoamme itseämme. Kun emme kunnioita luontoa, emme kunnioita itseämme.
Jaa teksti
