Neuroplastisuus on ihana asia. Lyhyesti sanottuna neuroplastisuus tarkoittaa sitä, että aivosi ovat muokkautuvat.
Oikopolut aivoissa
Meille on elämämme aikana syntynyt (pinttyneet) tavat tehdä joku asia tai ajatella asiasta tietyllä tavalla. Tämä on evoluution kannalta ollut järkevää. Meille syntyy aivoihin oikopolkuja eli meidän ei joka kerta tarvitse ajatella tietoisesti, jotta voimme tehdä jotain. Aivojen yksi tärkeä ominaisuus on yleistää. Yleistämisen ansiosta tunnistat esimerkiksi, että kaikki alla olevat esineet ovat tuoleja, ja ne on suunniteltu istumista varten. Ilman yleistämistä joutuisit jokaikisen tuolin kohdatessasi, miettimään, mihin ja miten tätä käytetään? Onko asia turvallinen? Ja niin edelleen. Yleistämisestä on siis paljon hyötyä.
Jotta yleistäminen on mahdollista, viestit hermoissa kulkevat tiettyjä samoja hermoratoja pitkin. Olemme sananmukaisesti urautuneet tai jumittuneet tiettyyn kaavaan. Kunnes opetamme aivoillemme uuden tavan toimia. Neuroplastisuuden ansiosta tämä on mahdollista, sillä voimme aina opettaa viestit kulkemaan uusia hermoratoja pitkin. Totta kai tämä vaatii työtä, en minä sitä helpoksi väitäkään. Mutta jos haluaa muuttua ja muuttaa elämäänsä, se on kaikille mahdollista.
Mielikuvittelun voima
Aivot eivät ymmärrä, tapahtuuko joku asia oikeasti vai kuvitteletko vain sen. Tätä ominaisuutta voit käyttää sekä hyödyksesi että itseäsi vastaan. Jos sinulle on elämäsi aikana tapahtunut joku ikävä asia ja mietit sitä usein, tuo muisto ja sen tuomat ikävät tunteet mielessäsi vahvistuvat joka kerta. Aivot eivät käsitä, että se on ollut ja mennyt. Joka kerta, kun muistelet tapahtunutta, aivoillesi se tapahtuu tässä ja nyt. Vastaavasti, jos haluat elämääsi jotain hyvää ja ajattelet sitä, aivosi eivät taaskaan ymmärrä eroa kuvittelun ja oikeasti tapahtuvan välillä. Jotta ei kuulostaisi niin utopistiselta kerron sinulle muutamia esimerkkejä, joiden avulla on uskoakseni helpompi ymmärtää, mistä on kysymys.
Mielikuvaharjoittelu apuna menestymisessä
Urheilijat ovat käyttäneet mielikuvaharjoittelua jo kymmeniä vuosia. He harjoittelevat mielessään, miltä tuntuu olla se henkilö, joka tekee maailmanennätyksen. Miten tuollainen ihminen elää, kokee, tekee, tuntee… Ja sitten harjoittelun tuloksena lopulta ovat tuo henkilö. Mielikuvaharjoittelussa tärkeitä asioita on mm.
- Keskityt todella mielikuvittelemaan tilanteet aitoina.
- Tunnet oikeasti mielikuvitellessasi niitä tunteita, joita tuossa kuvitellussa tilanteessa tunnet.
- Käytät useampaa, mieluiten kaikkia aistejasi (näkö, haju, maku, kuulo, tunto) mielikuvitellessasi.
- Toistat mielikuvaharjoittelua riittävän usein ja pitkään.
- Kun sitten olet harjoittelemassasi tilanteessa, tuot itsesi jo etukäteen tuohon mielentilaan. Eli tulet sinä henkilönä, jota olet harjoitellutkin.
Tutkimus pianonsoiton harjoittelusta
Eräässä tutkimuksessa harjoiteltiin pianon soittoa. Osallistujat jaettiin kolmeen ryhmään. Yksi ryhmä harjoitteli pianonsoittoa oikeasti. Toinen harjoitteli mielikuvittelemalla soittavansa pianoa, mutta liikutti sormiaan pöydän reunalla. Heillä siis ei ollut pianoa käytössä, mutta sormet tekivät saman työn kuin oikeasti pianoa soittaneet. Kolmannessa ryhmässä osallistujat harjoittelivat soittamaan pianoa vain mielessään. He eivät siis liikuttaneet käsiään olleenkaan, vaan harjoitellessaan ainoastaan kuvittelivat mahdollisimman todellisesti harjoittelevansa pianon soittoa. Mielenkiintoista tässä tutkimuksessa oli se, että kokeen lopussa ei tuloksista voitu päätellä, mihin ryhmään osallistuja oli kuulunut. Kaikki osallistujat olivat kehittyneet pianon soitossa. Aivot eivät todellakaan ymmärrä, tehdäänkö asia oikeasti vai kuvitellaanko. Aivoille asia on aina yhtä todellinen.
Mielikuvaharjoittelu ja terveys
Olen itse kertonut omasta kuntoutumisestani välilevypullistuman jälkeen. Osana kuntoutumistani käytin neuroplastisuutta hyväksi treenatessani niitä liikkeitä, jotka minulle tuolloin olivat mahdottomia, koska osa oikean jalan hermoista oli kokonaan pelistä pois.
Paljon mielenkiintoisemmasta tapauksesta kertoo kuitenkin esimerkiksi Joe Dispenza kirjassaan Luo itsesi uudelleen. Dispenza kertoo mm. miehestä, joka joutui pahaan onnettomuuteen ja oli pitkään tajuttomana. Koska mies ei pystynyt millään tavoin kommunikoimaan, lääkärit luulivat, että hän ei myöskään tiedosta mitään itsestään tai ympäristöstään. Mies tunsi anatomian, ja pitkien kuukausien ajan hän harjoitteli mielessään. Lisäksi hän mm. mielessään hioi hiekkapaperilla murtuneita luitaan. Kun mies sitten tuli tajuihinsa, hän ilmoitti juoksevansa vielä maratonin. Lääkäri kertoi, ettei se ollut mahdollista. Mies ei tästä lannistunut, ja tsemppimielinen lääkäri ilmoittikin, että hän lahjoittaa 2000 dollaria miehen valitsemaan hyväntekeväisyyskohteeseen, jos tavoite toteutuu. Kontrollikuvia katsoessaan lääkäri ihmetteli ääneen, ettei ole koskaan aiemmin nähnyt mitään vastaavaa. Hänen mielestään murtuneet luut näyttivät siltä kuin niitä olisi hiottu hiekkapaperilla. Niin täydellisesti ne olivat parantuneet. Mies kertoi lääkärille, että juuri sitä hän oli tehnyt – hionut mielessään rikkinäisiä luitaan hiekkapaperilla. Vuoden kuluttua mies todella juoksi maratonin, ja tyytyväisenä vaikkakin hämmästyneenä lääkäri maksoi lupaamansa 2000 dollaria.
Jos et vielä ole lukenut Dispenzan kirjaa, suosittelen sitä ehdottomasti. Se avaa mielenkiitoisesti, mutta samalla kansantajuisesti sitä uskomatonta mahdollisuutta, minkä aivomme tarjoavat.
Tiedän itse aivovammasta toipuneen henkilön, jolle myöskään lääkärit eivät antaneet mitään toivoa paranemisesta. Aivoissa oli niin iso osa täydellisesti tuhoutunut. Lääkärien mukaan tämä henkiö tulisi olemaan työkyvyttömyyseläkkeellä lopun ikäänsä. Koska tämäkin henkilö tiesi neuroplastisuudesta ja sen mahdollisuuksista, hän ei uskonut lääkäreitä. Hän loi oman kuntoutumissuunnitelmansa ja toteutti sitä itsenäisesti. Ja on tänä päivänä takaisin työelämässä.
Ajatuksen ihmeellinen voima, jos vain luotat siihen
Miksi kerron sinulle sairauksista ja niiden parantamisesta? Ajattelen itse, että jos elimistöä (aivoja, luita, hermoja), joka konkreettisesti on rikki, voidaan korjata vain mielen voimalla, voi kuka tahansa muuttaa ajatteluaan ja luoda uusia hermoratoja. Vaikka meille aikanaan psykologiassa opetettiin, että tietyt persoonallisuuden piirteet ovat muuttumattomia, on tänä päivänä näytetty, että sen ei tarvitse olla niin. Mutta muutos ei voi tulla ulkoapäin. Eli jos psykopaattinen henkilö itse ei halua muuttua, ei häntä voi muuttaa. Mutta jokainen meistä voi muuttaa itseään ja tapojaan, jos itse niin haluaa ja päättää. Ja pysyy päätöksessään lipsumisista huolimatta.
Tupakan polton lopettaminen
Tupakan polton lopettaminen on hyvä esimerkki, jonka me tavallaan kaikki tiedämme. Vaikka emme olisi koskaan polttaneet, tiedämme ainakin sen, miten suunnattoman vaikeaa lopettaminen on osalle ihmisistä. Ja miten moni retkahtaa vielä vuosienkin jälkeen eikä välttämättä enää uudelleen pääse eroon.
- Jotta voi lopettaa, pitää ensin pääättää, että lopettaa.
- Pitää olla sinnikkyyttä pysyä päätöksessä.
- Paitsi että nikotiini aiheuttaa riippuvuutta, takana on myös taas kerran elimistön palkitsemisjärjestelmä. Kun ihminen jäi koukkuun, hän jäi koukkuun myös tiedostamattaan tavoittelemansa tunteen aiheuttamaan nautinnon tunteeseen. Eli polttaessaan ihminen tuntee saavuttavansa, jotakin mitä haluaa (tunne). Tämä laukaisee elimistössä dopamiini-purskeen, johon on syntynyt aiemmin riippuvuussuhde. Tämän purkamiseen siis on tärkeä tiedostaa, mitä oikeasti haluaa tuntea, jotta alitajunta ei ohjaa toimintaa vanhaan kaavaan. (Kerroin dopamiinin vaikutuksesta hieman enemmän kirjoituksessa Miten pääset tavoitteisiisi?)
Halutessaan jokainen voi muuttua
Muuttuminen on siis mahdollista. Mutta jotta muutoksesta tulee pysyvää, tarvitaan paljon tietoista harjoittelua. Vain harjoittelun kautta uudet hermoradat tulevat niin vahvoiksi, että viestit alkavat kulkea niitä pitkin automaattisesti. Vanhat hermoradat kuitenkin säilyvät! Eli lipsumisen vaara säilyy pitkään, kenties lopun elämää. Tästä syystä varsinkin alkuvaiheessa on aina kysyttävä itseltään, tuoko uusi asia tosiaan sitä, mitä haluan.
Jaa teksti
