Kuvat: Pia Ananin, Mihkel Rikas
”Koira on hyvässä kunnossa, mutta kasvattaja suositteli käymään hierojalla.”
”En ole huomannut koiran liikkumisessa lenkillä tai agilityssä mitään erityistä. Silti valmentajamme sanoi, että sen liikkeissä on jotain outoa.”
”Koiran bravuuri on aina ollut kepit. Se rakastaa niitä eikä ole koskaan jättänyt tekemättä. Nyt kahdessa kisassa peräkkäin se on jättänyt kaksi viimeistä keppiä tekemättä.”
Koira ei sano, saati sitten valita, että nyt on paikat vähän tukossa. Tarkka silmä kuitenkin huomaa koiran antamat pienet vihjeet siitä, että nyt olisi syytä tehdä muutakin kuin käydä lenkillä, treenata ja venytellä iltaisin. Jos nämä pienet viestit jättää huomiotta, ongelma kasvaa. Valitettavasti voi mennä kuukausia, pahimmassa tapauksessa vuosia, ennen kuin omistaja huomaa jotain olevan pielessä. Ihminen tottuu hitaasti tapahtuviin muutoksiin eikä välttämättä huomaa ystävän kaipaavan perusteellisempaa hoitoa ja huoltoa. Ei ole ollenkaan harvinaista, että neljä-viisivuotiaan koiran omistaja toteaa onnistuneen hoidon jälkeen koiransa muuttuvan uudelleen pennuksi. Koiran kasvaessa on kuviteltu, että rauhoittunut käytös onkin koiran kasvamista aikuiseksi. Totuus voi kuitenkin olla tarua ihmeellisempi, sillä aivan liian usein rauhoittumisen taustalla on kipu, jota koira yrittää välttää rauhallisemmalla käytöksellä.
Miten sitten nähdä ongelmat ajoissa?
Totta on, että toiset meistä ovat luonnostaan herkempiä näkemään eroja koiran liikkumisessa, katseessa tai käytöksessä. Jokainen meistä voi kuitenkin opetella tuntemaan oman koiransa paremmin. Suuri osa asiakkaista kertoo nähneensä eron koiran liikkumisessa ja käytöksessä hoidon jälkeen. Paras tapa onkin opetella tuntemaan oma koira silloin, kun se vielä on terve. Näin on huomattavasti paljon helpompi havaita ongelmat, kun niitä tulee. Hyvinvoivan koiran liikkuminen on rentoa, ja sitä on ilo katsella. Usein kuulee sanottavan, että se on niin sujuvaa ja luonnollista. Kun koiraa silittää vaikkapa televisiota katsellessa, sen lihakset selkärangan molemmin puolin kuuluu tuntua pehmeiltä ja joustavilta. Pahimmillaan kireä lihas tai fascia tuntuu käteen kuin pelti tai betoni – silloin on jo kiire.
Urheilu- ja harrastuskoiran lihashuollon tulee olla yhtä säännöllistä kuin lenkillä käymisenkin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että aika hierojalle tai fyssarille pitää olla varattuna kerran viikossa. Ei siihen riitä aika eikä usein lompakkokaan. Peruslihashuolto on varsin yksinkertaista, siihen ei tarvita ammattilaista. Yhdessä ensimmäisistä suomen kielellä ilmestyneistä koirahierontakirjoista ranskalainen laillistettu koirahieroja Jean-Pierre Hourdebaight toteaa, että mikäli koiralla on keskiraskas valmennusohjelma, tulisi ylläpitävää hierontamenetelmää käyttää kerran – kaksi viikossa. Mikäli koiralle sen sijaan on rakennettu erittäin vaativa kilpailuohjelma, tulisi ylläpitävän hieronnan kuulua sen päivittäiseen ohjelmaan.
Ylläpitävän hieronnan lisäksi jokaisen kannattaa opetella ainakin rentouttavan hieronnan antaminen omalle koiralleen. Useat ”ylivilkkaat” koirat, ja erityisesti pennut, hyötyisivät säännöllisestä rentouttavasta hieronnasta. Paitsi että koirat tämän menetelmän kautta oppivat sallimaan erilaisia niille tehtäviä käsittelyjä, ne rauhoittuvat silminnähden. Toki koiralle tulee tarjota riittävästi lajityypillistä tekemistä, ei hyvää oloa voi taata aktiiviselle koiralle pelkällä hieronnalla! Rentouttava hieronta opettaa koiralle myös tärkeää tietoa sen kehosta, sillä se vaikuttaa ensisijaisesti hermoston kautta. Monelle harrastajalle on varmasti tuttu tilanne, jossa (iso) koira ei hahmota kroppaansa lapojen takana. Se lisää vauhtia ja takaosa ikään kuin tulee siivellä perässä. Erittäin vaarallinen tilanne monessa harrastuslajissa! Oman, nyt yhdeksän kuukautta vanhan, saksanpaimenkoiranpentuni Qin hyvä kehonhallinta on pelastanut koiran jo useaan otteeseen. Rauniot ja niillä turvallinen liikkuminen ei ole itsestäänselvyys. Mutta kun kroppa on hallinnassa, ei ole tarvinnut pelästyä alta luistavan kaivonkannen eikä edes päälle kaatuvan betonielementin takia.
Vanha sanontakin sanoo, että alku aina hankala. Jostakin on aloitettava, joten Canis Sanus järjestää tammikuussa koirahierontakurssin kotitarpeisiin. Kurssilla opitaan
• tunnistamaan lihaksissa mahdollisesti olevia kireyksiä,
• tietämään usein koirille ongelmia aiheuttavat lihakset,
• näkemään koiran liikkeissä mahdolliset viitteet lihasongelmiin sekä
• helpottamaan hieronnan ja venyttelyn avulla koiralla olevia lihaskireyksiä.
Lisäksi kurssi antaa oivan mahdollisuuden syventää hieronnan avulla suhdetta omaan koiraan.
Ps. Se koira, joka jätti viimeiset kepit tekemättä, oli yhden hoidon jälkeen taas täydessä iskussa. Omistaja oli onnellinen, kun koira entiseen malliin teki kepit halukkaasti. Keskenjättämisestä ei ollut tietoakaan, vaikka omistaja vedätti sitä viimeiseen asti. Se on helppoa, kun sen osaa – ja kipu ei ahdista ?
Jaa teksti
